Kevytyrittäjä ja ALV: Selätä verohirviö – Kattava opas arvonlisäveroon

Ah, arvonlisävero. Tuo kolmikirjaiminen lyhenne, joka saa kokeneemmankin yrittäjän kämmenet hikoamaan ja pulssin kiihtymään. Se tuntuu monimutkaiselta, pelottavalta ja suunnilleen yhtä hauskalta kuin juurikanavahoito ilman puudutusta.

Mutta hei, hengitä syvään. ALV ei ole mörkö, vaikka se välillä yrittääkin pukeutua sellaiseksi. Se on vain yksi osa yrittäjyyden palapeliä, ja kun sen logiikan kerran oivaltaa, homma helpottuu kummasti. Erityisesti kevytyrittäjälle ALV-viidakossa suunnistaminen voi olla yllättävänkin suoraviivaista.

Tässä oppaassa puramme arvonlisäveron palasiksi kevytyrittäjän näkökulmasta. Käymme läpi viisi yleisintä kysymystä, jotka polttelevat jokaisen aloittelevan tekijän mieltä. Tämän luettuasi tiedät, miten ALV toimii, koskeeko se sinua ja miten voit jopa hyötyä siitä. Let’s do this!

Ennen kuin sukellamme syvemmälle: Oletko Y-tunnuksellinen vai et?

Tämä on koko homman ydin ja tärkein kysymys, johon sinun on vastattava. Kevytyrittäjyydestä puhutaan usein yhtenä ja samana asiana, mutta kulissien takana on kaksi täysin erilaista toimintamallia. Valintasi näiden välillä määrittää koko ALV-kuviosi.

1. ”Perinteinen” kevytyrittäjä (ilman omaa Y-tunnusta): Tässä mallissa toimit yksityishenkilönä ja käytät laskutukseen laskutuspalvelun Y-tunnusta. Olet käytännössä kuin freelancer, joka on ulkoistanut byrokratian kokonaan. Sinulla ei ole omaa yritystä.
2. Y-tunnuksellinen kevytyrittäjä: Tässä mallissa olet perustanut oman toiminimen, eli sinulla on oma Y-tunnus. Olet virallisesti yrittäjä, mutta käytät laskutuspalvelua hoitamaan kirjanpidon, laskutuksen ja veroilmoitukset. Tämä on kuin yrittäjyyden “business class” -versio, jossa joku muu hoitaa likaisen työn.

Ajattele asiaa näin: Ilman Y-tunnusta olet kuin lainaisit kaverin autoa reissuun. Kaveri (laskutuspalvelu) vastaa vakuutuksista ja katsastuksista. Y-tunnuksella taas omistat oman auton, mutta olet palkannut privaattimekaanikon (laskutuspalvelu) pitämään sen kunnossa.

Tämä ero on ratkaisevan tärkeä arvonlisäveron kannalta. Seuraavaksi vastaamme niihin viiteen polttavaan kysymykseen molempien mallien näkökulmasta.

Kysymys 1: Miksi laskuuni lisätään aina ALV, vaikka myyntini on pientä?

Tämä on klassinen kysymys, jonka jokainen perinteinen kevytyrittäjä (ilman Y-tunnusta) kohtaa. Olet ehkä tehnyt ensimmäisen keikkasi ja sopinut asiakkaan kanssa hinnaksi 500 euroa. Sitten huomaat, että asiakkaalle lähtevässä laskussa lukee 627,50 euroa (500 € + ALV 25,5 %). Mitä ihmettä?

Vastaus on yksinkertainen: koska et ole juridisesti laskun lähettäjä.

Kun toimit ilman omaa Y-tunnusta, laskun lähettäjä on käyttämäsi laskutuspalveluyritys. Ja arvaa mitä? Laskutuspalvelun vuosittainen liikevaihto ei ole paria tonnia, vaan usein kymmeniä miljoonia euroja.

Suomessa yrityksen on pakko liittyä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin (ALV-rekisteriin), kun sen liikevaihto ylittää 15 000 euroa vuodessa. Koska laskutuspalvelu ylittää tämän rajan monituhatkertaisesti, sen on pakko lisätä arvonlisävero joka ikiseen laskuun, jonka se lähettää.

Sinun henkilökohtaisella myynnilläsi ei ole tässä mallissa mitään merkitystä ALV-velvollisuuden kannalta. Vaikka laskuttaisit vain 100 euroa koko vuonna, se lasku lähtee miljoonayrityksen nimissä, ja siksi siihen lisätään ALV.

Onko tämä sitten huono juttu?

Ei suinkaan! Itse asiassa se on usein todella hyvä asia, etenkin jos asiakkaasi ovat muita yrityksiä (B2B-myynti).

• Ammattimainen kuva: ALV:llinen lasku näyttää ammattimaiselta. Se viestii, että toimit osana vakiintunutta järjestelmää.
• Ei haittaa yritysasiakkaalle: Toinen yritys voi vähentää laskussa olevan arvonlisäveron omassa verotuksessaan. Heille ALV on vain läpikulkuerä, joten heille on aivan sama, onko laskussa ALV:ia vai ei. Loppujen lopuksi he maksavat vain sen verottoman hinnan (sinun tapauksessasi sen 500 euroa).
• Huolettomuus: Sinun ei tarvitse itse murehtia ALV-rajoista, ilmoituksista tai maksuista. Laskutuspalvelu hoitaa kaiken. Voit keskittyä siihen, mitä osaat parhaiten.

Muista: Se laskuun lisätty ALV ei ole sinun rahaasi. Se on valtion rahaa, jonka laskutuspalvelu kerää ja tilittää eteenpäin. Sinun palkkiosi lasketaan aina verottomasta summasta (esimerkin 500 eurosta).

Kysymys 2: Milloin minun pitää itse huolehtia ALV:sta?

Tämä kysymys koskee sinua, Y-tunnuksellinen kevytyrittäjä. Nyt olet itse oman onnesi seppä ja oman valtakuntasi verovastaava. Homma toimii eri tavalla, koska laskut lähtevät sinun omalla Y-tunnuksellasi.

Tässä tapauksessa sinun ALV-velvollisuutesi riippuu yhdestä maagisesta luvusta: 15 000 euroa.

Tämä on vähäisen liiketoiminnan raja. Se toimii näin:

• Jos 12 kuukauden liikevaihtosi on ALLE 15 000 euroa: Sinun ei ole pakko liittyä ALV-rekisteriin. Voit lähettää asiakkaillesi laskuja ilman arvonlisäveroa. Tämä on kätevää, jos myyt palveluita pääasiassa kuluttajille, koska voit pitää hintasi edullisempina.
• Jos 12 kuukauden liikevaihtosi ylittää 15 000 euroa: Onneksi olkoon, bisnes pyörii! Mutta nyt Verohallinto haluaa osansa kakusta. Sinun on pakko ilmoittautua ALV-rekisteriin ja alkaa lisätä arvonlisävero kaikkiin myyntilaskuihisi siitä hetkestä lähtien, kun raja ylittyy.

Liikevaihto tarkoittaa myyntiesi summaa ilman arvonlisäveron osuutta. Älä sekoita sitä laskun loppusummaan tai tilillesi kilahtavaan palkkaan.

Miten liikevaihtoa seurataan?

Liikevaihdon laskenta perustuu 12 kuukauden liukuvaan jaksoon (tilikauteen), ei välttämättä kalenterivuoteen. Yleensä toiminimiyrittäjillä tilikausi on kalenterivuosi.

Esimerkki: Tammikuussa myyt 2000 eurolla. Helmikuussa 1500 eurolla. Maaliskuussa 3000 eurolla…

Lasket jatkuvasti myyntejäsi yhteen. Jos lokakuussa huomaat, että yhteenlaskettu myyntisi on 15 500 euroa, sinun on välittömästi ilmoittauduttava ALV-rekisteriin.

Vinkki: Hyvä Y-tunnuksellisille suunnattu laskutuspalvelu auttaa sinua seuraamaan liikevaihtoasi ja hälyttää, kun raja lähestyy. Sinun ei tarvitse pyöritellä Exceliä yksin pimeässä.

Kysymys 3: Kannattaako minun liittyä ALV-rekisteriin vapaaehtoisesti?

Tämä on loistava kysymys, joka koskee jälleen Y-tunnuksellisia kevytyrittäjiä, joiden liikevaihto on alle 15 000 euroa. Vaikka laki ei velvoita, voit liittyä ALV-rekisteriin vapaaehtoisesti.

Miksi kukaan tekisi niin? Kuulostaa byrokratian lisäämiseltä ilman syytä, eikö?

Ei välttämättä. Vapaaehtoisessa ALV-velvollisuudessa on yksi valtava etu: arvonlisäveron vähennysoikeus.

Kun olet ALV-rekisterissä, saat vähentää omiin liiketoimintaasi liittyvien ostojen sisältämät arvonlisäverot niistä arvonlisäveroista, jotka keräät asiakkailtasi.

Kuulostaako heprealta? Otetaan simppeli esimerkki.

Olet ALV-rekisterissä oleva graafinen suunnittelija.

1. Myyt logon suunnittelun asiakkaalle. Hinta on 1000 € + ALV 25,5 % (255 €). Asiakas maksaa sinulle 1255 €. Olet nyt velkaa valtiolle 255 €.
2. Ostat uuden tietokoneen työkäyttöön. Hinta on 800 € + ALV 25,5 % (204 €). Maksat kaupalle 1004 €.

Koska olet ALV-rekisterissä, saat vähentää tietokoneen oston ALV:n (204 €) myyntisi ALV:sta (255 €).

Lasket siis: 255 € (kerätty ALV) - 204 € (maksettu ALV) = 51 €.

Tilität Verohallinnolle ainoastaan 51 euroa, et koko 255 euroa. Säästit juuri 204 euroa!

Milloin vapaaehtoinen rekisteröityminen kannattaa?

• Kun sinulla on paljon hankintoja: Jos ostat työssäsi paljon materiaaleja, laitteita, ohjelmistoja tai palveluita, vähennysoikeus voi säästää sinulle pitkän pennin.
• Kun asiakkaasi ovat pääasiassa yrityksiä (B2B): Kuten aiemmin todettiin, yritysasiakkaille ALV on vähennyskelpoinen erä. Heille on siis aivan sama, onko laskusi verollinen vai veroton. Verollinen lasku voi jopa näyttää ammattimaisemmalta.
• Kun haluat investoida kasvuun: Jos aiot heti alussa ostaa kalliit työkalut tai laitteet, ALV-rekisteriin liittyminen antaa sinulle välittömän taloudellisen hyödyn.

Milloin se ei ehkä kannata?

• Kun myyt pääasiassa kuluttajille (B2C): Kuluttaja ei voi vähentää ALV:ia. Hänelle ALV on vain hinnan korotus. Jos lisäät 25,5 % hintoihisi, saatat hinnoitella itsesi ulos markkinoilta.
• Kun sinulla ei ole juuri lainkaan kuluja: Jos myyt esimerkiksi omaa asiantuntemustasi ilman merkittäviä laite- tai materiaalikuluja, et juuri hyödy vähennysoikeudesta.

Kysymys 4: Apua, mikä on oikea ALV-kanta palvelulleni?

Suomi olisi liian yksinkertainen paikka, jos meillä olisi vain yksi arvonlisäverokanta. Onneksi verojumalat ovat suoneet meille useampia, jotta elämä pysyisi mielenkiintoisena.

Onneksi useimmille kevytyrittäjille riittää yhden luvun muistaminen. Tässä yleisimmät ALV-kannat:

Yleinen verokanta: 25,5 %

Tämä on se yleisin, kaiken kattava oletusarvo. Jos et ole varma, mikä ALV-kanta tuotteeseesi tai palveluusi kuuluu, se on lähes 100 % varmuudella tämä.

• Esimerkkejä: Konsultointi, graafinen suunnittelu, koodaus, siivous, markkinointi, valokuvaus, remontointi, tekstintuotanto… käytännössä melkein kaikki asiantuntija- ja käsityöpalvelut.

Alennettu verokanta: 14 %

Tämä kanta liittyy pääasiassa elintarvikkeisiin ja rehuihin sekä ravintola- ja ateriapalveluihin.

• Esimerkkejä kevytyrittäjälle: Jos toimit catering-yrittäjänä tai myyt leivonnaisia torilla, tämä on sinun ALV-kantasi. Huom: Alkoholi ja tupakkatuotteet kuuluvat aina yleiseen 25,5 % kantaan.

Alennettu verokanta: 10 %

Tämä on kulttuurin, liikunnan, lääkkeiden ja viihteen verokanta.

• Esimerkkejä kevytyrittäjälle:
  • Liikuntapalvelut: Personal trainerin, joogaohjaajan tai tanssinopettajan palvelut.
  • Esiintymispalkkiot: Muusikot, DJ:t, stand-up-koomikot.
  • Kirjat ja lehdet: Jos myyt omakustannekirjaa.
  • Kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsymaksut.

Nollaverokanta (0 %)

Tämä on erikoistapaus, joka sekoitetaan usein ALV-vapauteen. Ne eivät ole sama asia! Nollaverokannan alaisessa myynnissä olet edelleen ALV-rekisterissä ja sinulla on vähennysoikeus ostoistasi, mutta myyntiisi ei lisätä veroa.

Tämä koskee pääasiassa kansainvälistä kauppaa, kuten tavaroiden myyntiä EU:n ulkopuolelle. Useimmille kevytyrittäjille tämä on harvinainen tilanne.

Jos olet epävarma oikeasta ALV-kannasta, tarkista se Verohallinnon sivuilta tai kysy neuvoa laskutuspalvelusi asiakaspalvelusta. Parempi kysyä kuin arvailla!

Kysymys 5: Mikä on ALV-alarajahuojennus ja saanko minä sen?

Nyt päästään asiaan, joka tekee Y-tunnuksellisesta kevytyrittäjyydestä erityisen makeaa pienellä liikevaihdolla. Arvonlisäveron alarajahuojennus on valtion kädenojennus pienyrittäjille. Se on käytännössä veronpalautus, jonka voit saada, vaikka olisitkin ALV-velvollinen.

Tämä on kuin verottaja taputtaisi olalle ja sanoisi: “Hyvää duunia, tässä vähän takaisin.”

Kuka sen saa?

• Vain Y-tunnukselliset yrittäjät, jotka ovat ALV-rekisterissä.
• Ja joiden liikevaihto on alle 30 000 euroa vuodessa.

Kuka sitä EI saa?

• Perinteiset kevytyrittäjät ilman Y-tunnusta. Miksi? Koska he toimivat laskutuspalvelun Y-tunnuksella, ja laskutuspalvelun liikevaihto on miljoonia. Alarajahuojennus on henkilökohtainen etu pienyrittäjälle, ei suurille firmoille.

Miten alarajahuojennus toimii?

Alarajahuojennus on liukuva. Mitä lähempänä 15 000 euron rajaa liikevaihtosi on, sitä suuremman osan keräämistäsi arvonlisäveroista saat takaisin.

• Jos liikevaihtosi on 15 000 euroa tai alle, saat huojennuksena takaisin kaiken keräämäsi ja tilitettävän ALV:n.
• Jos liikevaihtosi on 30 000 euroa tai yli, et saa huojennusta lainkaan.
• Jos liikevaihtosi on jotain väliltä 15 000 € ja 30 000 €, saat osittaisen huojennuksen.

Esimerkki: Y-tunnuksellinen kevytyrittäjä Kallen liikevaihto on 20 000 euroa. Hän on kerännyt asiakkailtaan vuoden aikana 4900 euroa arvonlisäveroa (20 000 * 0,245, vanhalla kannalla). Hänellä on ollut ostoja, joista hän on vähentänyt ALV:ia 900 euron edestä. Tilitettävää ALV:ia olisi siis 4000 euroa.

Koska Kallen liikevaihto on alle 30 000 euroa, hän on oikeutettu alarajahuojennukseen. Verohallinnon monimutkaisella kaavalla laskettu huojennus on tässä tapauksessa noin 1333 euroa.

Kalle maksaa verottajalle vain 4000 € - 1333 € = 2667 €.

Kalle sai juuri yli tonnin verran ilmaista rahaa valtiolta, koska on ahkera pienyrittäjä. Ei paha!

Tämä on yksi painavimmista syistä harkita oman toiminimen perustamista, jos liikevaihtosi pyörii 15 000–30 000 euron haarukassa. Onneksi sinun ei tarvitse opetella laskukaavaa ulkoa – Y-tunnuksellisille suunnattu laskutuspalvelu hakee huojennuksen puolestasi automaattisesti.

Yhteenveto: ALV-muistilista kevytyrittäjälle

Puhalletaanpa ilmat pihalle ja kerrataan tärkeimmät pointit. Tässä kaikki, mitä sinun tulee muistaa arvonlisäverosta.

Jos toimit ILMAN omaa Y-tunnusta:

• Helppoa ja huoletonta. Laskutuspalvelu hoitaa kaiken ALV:hen liittyvän.
• Laskuihisi lisätään aina ALV (yleensä 25,5 %), koska laskun lähettäjä on laskutuspalvelu.
• Sinun ei tarvitse miettiä liikevaihtorajoja, vähennyksiä tai alarajahuojennusta.
• Tämä on loistava malli, kun haluat testata ideaasi tai tehdä satunnaisia keikkoja ilman byrokratiaa.

Jos toimit OMALLA Y-tunnuksella (toiminimi):

• Sinä olet vastuussa. ALV-velvollisuus on sinun, ei laskutuspalvelun.
• 15 000 € raja: Jos liikevaihtosi ylittää 15 000 € vuodessa, sinun on pakko liittyä ALV-rekisteriin.
• Vapaaehtoisuus kannattaa, jos… sinulla on paljon hankintoja tai myyt yrityksille. Saat silloin vähentää ostojesi ALV:t.
• ALV-alarajahuojennus: Jos liikevaihtosi on alle 30 000 €, saat osan tai kaikki keräämäsi ALV:t takaisin. Tämä on merkittävä rahallinen etu!
• Tämä malli antaa sinulle enemmän kontrollia ja taloudellisia hyötyjä, kun toimintasi vakiintuu.

Älä anna arvonlisäveron pelottaa sinua. Se on vain järjestelmä – ja kun ymmärrät sen säännöt, voit pelata peliä tehokkaasti. Valitse itsellesi sopivin kevytyrittäjyyden muoto, keskity tekemään sitä, missä olet hyvä, ja anna laskutuspalvelun hoitaa numerot.